Oltermannin Uutiset

Vuorenkylän XXV Kesäjuhlilla Oltermanniksi nimitetty Esko Hokkanen

Kyläjärjestys ja Kylänvanhin eli Oltermanni

Vuoden 1740-41 valtiopäivillä talonpojat anoivat, että kihlakunnanoikeudet saisivat luvan vahvistaa kyläjärjestykset siellä, missä niitä oli käytännössä. Valtiopäivät puolsivat myönteistä vastausta talonpoikien esitykseen. Ne näkivät myös kyläjärjestyksissä menetelmän "yllyttää ja pakottaa taitamattomia paremman taloudenpidon järjestämiseen". Merkantilistinen säännöstely oli nyt ulotettava myös maatalouteen, jonka arvo elinkeinojen joukossa oli kasvamassa. päämääränä niin kukoistava maatalous, että valtakunta tulisi toimeen omalla viljasadollaan. Maatalousneuvonnan aikaansaamista katsottiin sen vuoksi tarpeelliseksi, mutta kun erityisten virkamiesten asettaminen maaherran avuksi määräämään talonpoikien taloudesta - tällöin ajateltiin pakkoneuvontaa - tuli kalliiksi, oli pyrittävä siihen, että joka pitäjän ymmärtäväisimmät ja kokeneimmat maanviljelijät kerran vuodessa kokoontuisivat maaherran luo antamaan selostuksia pitäjänsä maataloudesta, puhuisivat pitäjäntuvissa maataloudesta ja vaikuttaisivat naapureihinsa esimerkillään.

Laadittiin luonnos kylä-järjestykseksi, jonka avulla ei ainoastaan voida pitää hyvää järjestystä kylissä, vaan jossa myös osoitetaan yhtä ja toista, minkä tunteminen on maamiehelle tarpeellista.

Helmikuun 20. päivänä 1742 valtiopäivät julkaisivat kyläjärjestysohjeet:

"Että sitä parempi järjestys Kyläkunnissa mahdais pidettää, niin pitä itsekussakin Kylässä yx Åldermanni eli Kylä-Wanhin asettaman, yhdex eli usiamixi vuosikausiks, ---- ja pidä se, jota usiamat sitä varten mainitsevat, ei estelemän sitä vastaan ottaa". Suurissa kylissä piti määrätä kylänvanhimmalle kaksi apumiestä, "Bisittaria" eli "Lähinnä Istujata". Kylävanhimman tuli, koska hän itse tarpeelliseksi näki, tai joltakulta muulta tuli muistutus, kutsua kokoon naapureita ja kylänmiehiä yhteisesti neuvottelemaan siitä työstä, joka silloin ajankohtaista oli. Kylänmiesten kokoontuminen tapahtui "Arvan kautta, joka Kylä-Wanhimman tykönä tallella pidetän, mutta koska kylänmiehet pitää kokoontuman, pitää se Kylä-Wanhimman ympäri Kyläkuntaa lähettämän". Se tarkoitti, että pannaan oltermannin sauva kiertämään, tai "puhalluksen kautta Ämyrillä eli Torvella, eli myös Trumbum lyömisellä yhdellä Pulkalla".

Kylävanhin ja hänen kanssaan "Lähinnä Istujat" muodostivat kyläoikeuden, joka valvoi kyläjärjestyksen noudattamista ja sai sakottaakin niskoittelevia. Sakkorahoista sai kylänvanhin osan palkakseen, osa annettiin pitäjän vaivaisille ja osa käytettiin kylän parhaaksi, mutta "kuluttaa niitä Paloviinaan, taikka määrätyissä kokouksissa yhteisesti tuhlata, olkoon peräti pois kielletty".

Kylänvanhimman tuli kutsua talonpojat koolle, ennen kuin mihinkään tärkeään työhön ryhdyttiin, ja sopia ajasta. Hänen tuli valvoa, että oikea jako pysyi voimassa: syksyin ja keväin oli rajamerkit tarkastettava ja eri talojen osuuksien, sarkojen välille ajettava rajavaot, ja ennen heinän niittoa oli käytävä rajat niityllä. Ojan kaivu ja aidanpano kuului niinikään kylänvanhimman huolenpitoon.

-----------

Putkijärven kylän alueella Oltermannina oli ainakin:  1830-60 luvuilla Pynnölän isäntä Antti Nyberg, sekä nykyisin Haran Rantalan vanhaisäntä Esko Hokkanen.